01.04.08 Vuokratyövoiman käyttämiseen liittyviä näkökohtia Yritysten keskittyminen ydinliiketoimintojensa harjoittamiseen ja toisaalta kilpailun koveneminen asianomaisilla aloilla merkitsevät myös aiempaa monipuolisempien työvoiman käyttötapojen lisääntymistä työpaikoilla. Tehokkuuden ja joustavuuden lisääminen tarkoittaa muun muassa ostopalveluiden (kuten työvoiman vuokraamisen) lisääntymistä. Työvoiman vuokraamisella tarkoitetaan toimintaa, jossa työntekijät, jotka ovat työsuhteessa yhteen yritykseen (vuokrayritys) ja tekevät työtä toisessa yrityksessä (käyttäjäyritys) sekä tämän yrityksen lukuun. Tällaisessa tapauksessa työntekijä tekee työsopimuksen ja sopii työehdoistaan nimenomaisesti vuokrayrityksen kanssa. Työsopimuksen olennaisena ehtona on kuitenkin tällöin se, että työskentely tapahtuu toisessa (tai yleisemmin toisissa) yrityksessä.

Vuokratyövoiman käyttämisessä onkin omat etunsa. Etenkin jos yritys on solminut hyvän yhteistyösuhteen vuokratyövoimaa tarjoavaan yhtiöön, sopiva henkilö löytyy tarvittaessa nopeastikin. Hyvä yhteistyösuhde edellyttää kuitenkin, että vuokratyötä tarjoava yritys tietää jo etukäteen, minkälaiset henkilöt mihinkin asiakasyritykseen parhaiten sopivat.

Luotettavien yhteistyökumppaneiden lisäksi käyttäjäyrityksen tulee huomioida vuokratyöntekijöiden käyttöön liittyvät velvollisuudet jo ennen vuokratyövoiman käytön aloittamista. On myös syytä huomioida, että vuokratyövoima katsotaan käyttäjäyrityksen ”ulkopuoliseksi” työvoimaksi, jonka käyttöä on monissa työehtosopimuksissa erikseen rajoitettu.

Käyttäjäyrityksen velvollisuuksista vuokratyöntekijää kohtaan

Käytännössä vuokratyöntekijä on siis työsuhteessa työnantajayritykseen (vuokrayritys) ja tekee työtä käyttäjäyrityksessä. Periaatteessa myös työnantajan velvoitteet (ml. palkanmaksu) kohdistuvat työnantajayritykseen. Tiettyjen asioiden osalta velvoitteita on kuitenkin asetettu myös käyttäjäyritykselle.

Työturvallisuuslaissa on erikseen säännelty, kuinka työturvallisuutta koskevat velvoitteet jakaantuvat työnantajayrityksen ja käyttäjäyrityksen kesken. Käyttäjäyrityksen on ilmoitettava vuokrayritykselle riittävän tarkasti vuokratyön edellyttämät ammattitaitovaatimukset, jotta voidaan varmistua vuokratyöntekijöiden sopivuudesta suoritettavaan työhön. Käyttäjäyrityksen velvollisuutena on myös erityisesti huolehtia työntekijän perehdyttämisestä työhön ja työpaikan olosuhteisiin.

Lisäksi käyttäjäyritys on tietysti velvollinen tarpeellisilla toimenpiteillä huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tämä työantajan yleinen huolehtimisvelvoite koskee tasapuolisesti kaikkia kyseisessä yrityksessä työskenteleviä työntekijöitä (eli myös vuokratyöntekijöitä).

Käyttäjäyrityksen tarkistusvelvollisuus

Laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä (22.12.2006/1233) tuli voimaan 1.1.2007. Lain tarkoituksena on torjua harmaata taloutta ja pimeän työvoiman käyttöä sekä edistää siten reilua kilpailua. Laki koskee tilaajana olevaa elinkeinonharjoittajaa, joka aikoo sopia alihankintatyöstä tai vuokratyövoiman käytöstä. Lakia ei kuitenkaan sovelleta, jos vuokrattujen työntekijöiden työ kestää yhteensä enintään 10 työpäivää tai jos alihankintasopimuksen arvo on alle 7 500 euroa.

Tilaajan on ennen sopimuksen tekemistä selvitettävä vuokrayrityksestä muun muassa seuraavat tiedot: onko toimittaja merkitty ennakkoperintärekisteriin ja työnantajarekisteriin sekä arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, yrityksen kaupparekisteriote, selvitys verojen ja eläkevakuutusmaksujen maksamisesta sekä selvitys työhön sovellettava työehtosopimuksesta tai muut keskeiset työehdot. Mainitut selvitykset eivät saa olla kolmea kuukautta vanhempia ja vaatimukset koskevat myös ulkomaisia yhtiöitä. Selvityksiä ei tarvitse pyytää silloin, kun tilaajalla on perusteltu syy luottaa siihen, että sopimuskumppani täyttää lakisääteiset työnantajavelvoitteensa. Perusteena tälle saattaa olla esimerkiksi, että tilaajan ja toimittajan välinen sopimussuhde on riittävän vakiintunut (kestänyt kaksi vuotta) jo ennen lain voimaantuloa.

Näin ollen käyttäjäyrityksen on pyrittävä arvioimaan, onko vuokrasopimuksen hinta todella sellainen, että vuokrayritys kykenee täyttämään lakisääteiset velvoitteensa. Vaikka tilaaja ei lain mukaan voi joutua vastuuseen vuokratyöntekijöiden työnantajavelvollisuuksien täyttämisestä, on tilaajan syytä vaatia edellä mainittujen selvitysten esittämistä. Jos tilaaja laiminlyö selvitysvelvollisuutensa, voidaan laiminlyönnistä määrätä työsuojelupiirin päätöksellä jopa 15 000 euron suuruinen laiminlyöntimaksu.

Vuokratyövoiman käyttämiseen liittyvät YT-velvoitteet

Vaikka käyttäjäyrityksellä ei olekaan YT-velvoitteita käyttämiänsä vuokratyöntekijöitä kohtaan, kuuluvat vuokratyövoiman käyttöä koskevat periaatteet käyttäjäyrityksen sisällä yhteistoimintamenettelyn piiriin. Käyttäjäyrityksellä on suhteessa omaan henkilökuntaansa kaksi velvoitetta.

Ensinnäkin yrityksen on annettava henkilöstön edustajille vuosittain pyynnöstä selvitys yrityksessä sovellettavista periaatteista koskien ulkopuolisen työvoiman käyttöä. Kuten edellä on jo todettu, vuokratyövoiman katsotaan kuuluvan ulkopuoliseen työvoimaan. Selvityksestä on käytävä ilmi työvoiman suunniteltu määrä, työtehtävät sekä ajanjaksot, joina ulkopuolista työvoimaa tullaan käyttämään.

Lisäksi käyttäjäyrityksen on ennen vuokrasopimuksen tekemistä ilmoitettava asianomaisille henkilöstön edustajille vuokrattavien työntekijöiden määrä, heidän suorittamansa työtehtävät sekä työkohde. Samalla on ilmoitettava vuokrasopimuksen kestoaika ja jakso, jolloin vuokratyövoimaa käytetään. Nämä tiedot yrityksen on ilmoitettava siis jo siinä vaiheessa, kun vuokratyövoiman käyttöä vasta harkitaan.

Saatuaan edellä tarkoitetun ilmoituksen henkilöstön edustajalla on mahdollisuus saattaa vuokratyövoiman käyttöä koskeva asia käsiteltäväksi yhteistoimintamenettelyssä. Menettely on järjestettävä viikon kuluessa vaatimuksen esittämisestä. Tämän ajanjakson aikana työnantaja ei saa tehdä vuokrasopimusta. Kiellon rikkominen on sanktioitu erikseen työnantajan edustajaa koskevalla (henkilökohtaisella) sakkorangaistuksella. Määräajan päätyttyä yrityksellä sen sijaan on oikeus tehdä sopimus riippumatta siitä, onko yhteistoimintamenettelyssä saavutettu yksimielisyyttä.

Vuokrasopimuksen käsittelyä koskevaa vaatimusta ei kuitenkaan sovelleta yrityksissä, joissa on alle 30 työntekijää. Poikkeuksellisesti käsittelyä ei myöskään edellytetä, jos vuokratyöntekijät tekevät työtä, jota yrityksessä ei vakiintuneen käytännön mukaan tehdä itse tai mikäli kyseessä on lyhytaikainen ja kiireellinen työ, jota ei voida tehdä omilla työntekijöillä.

Pekka Paldanius
asianajaja

ASIANAJOTOIMISTO PALDANIUS & MÄKELÄ OY
Hämeenkatu 15 B, 33100 Tampere

puh. (03) 3123 5100
fax (03) 3123 5121

sähköposti toimisto@paldanius-makela.fi
sekä etunimi.sukunimi@paldanius-makela.fi