Tarkkuutta työpaikkailmoitusten laatimiseen: Työpaikkailmoitukset saattavat rikkoa yhdenvertaisuuslakia Sekä tasa-arvolaki että yhdenvertaisuuslaki ovat yleislakeja, jotka koskevat lähes kaikkia yhteiskuntaelämän osa-alueita. Tasa-arvosta annetussa laissa säädetään sukupuoleen perustuvasta syrjinnän kiellosta. Yhdenvertaisuuslaki puolestaan edellyttää työnantajilta muun muassa työntekijöiden sekä työnhakijoiden tasapuolista kohtelua. Tällä tarkoitetaan, että työnantaja ei saa perusteettomasti asettaa työnhakijoita eriarvoiseen asemaan esimerkiksi iän, etnisen alkuperän tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Työhönotto onkin yksi tärkeimmistä lain soveltamiskohteista. Työhönotto on ymmärrettävä laajana käsitteenä eli palkattavan työntekijän valinnan lisäksi työhönotto käsittää myös muun muassa työpaikkailmoittelun sekä työhaastattelut.

Pääsääntöisesti työpaikkailmoitukset ovat Suomessa asianmukaisia, mutta työsuojelupiirit ovat kiinnittäneet lisääntyvässä määrin huomiota työpaikkailmoituksiin, jotka rikkovat yhdenvertaisuuslakia. Seurannassa on huomattu, että työpaikkailmoituksissa hakijoilta on edellytetty ominaisuuksia, jotka eivät ole työsuojelupiirin mukaan välttämättömiä työn suorittamiseksi, kuten tiettyä ikää tai sukupuolta, asevelvollisuuden suorittamista tai kielitaitoa.

Syrjivä työpaikkailmoittelu voi olla joko avointa tai välillistä. Välillisestä syrjinnästä on kyse silloin, jos työpaikkailmoituksessa hakijoille asetetaan vaatimuksia, joita tehtävän hoitaminen ei edellytä.

Työpaikkailmoitusta laadittaessa tulisikin keskittyä työntekijältä vaadittavien ominaisuuksien listaamisen sijasta kuvaamaan tarjolla oleva työtehtävä ja siihen liittyvä toimenkuva mahdollisimman tarkasti. Toisin sanoen ilmoituksesta tulisi käydä ilmi mitä taitoja tai kykyjä työtehtävästä suoriutuminen työntekijältä edellyttää. Työntekijältä toivottavien ominaisuuksien tulisi olla korostetun neutraaleja. Esimerkiksi palveluhenkisyys ja ajokortin omistaminen ovat ominaisuuksia, jotka eivät aseta työnhakijoita eriarvoiseen asemaan henkilöön liittyvän syyn vuoksi.

Mikäli ilmoituksessa esitetään erityinen työnhakijaa koskeva vaatimus, on työnantajan pystyttävä perustelemaan ilmoituksessa esitetty rajoitus, kuten ulkonäköön liittyvä seikka työtehtävään perustuvalla syyllä. Näin ollen esimerkiksi valokuvan pyytäminen työpaikkailmoituksessa lienee perusteetonta, jollei kyseessä ole nimenomaisesti mallin työ (työntekijän ulkonäkö ei siis voi olla lähtökohtaisesti perusteena työnhakijan hylkäämiselle).

Vaikka asia tuntuukin monesti vähäpätöiseltä, on asiaan suhtauduttava vakavasti. Syrjivästä työpaikkailmoittelusta on säädetty rangaistus rikoslaissa. Esimerkiksi Uudenmaan työsuojelupiiri onkin jo ilmoittanut, että mikäli työnantaja ei korjaa menettelyään työsuojelupiirin tekemän selvityspyynnön jälkeen, tullaan seuraavista yhdenvertaisuuslain vastaisista työpaikkailmoituksista tekemään esitutkintapyyntö poliisille. Yleisimmät työpaikkailmoituksissa esiintyvät laittomat erotteluperusteet ovat työsuojelupiirin mukaan täydellinen suomen kielen taito, asevelvollisuuden suorittaminen ja ikä.

Edellä lausutusta huolimatta on syytä ottaa huomioon, että työnantajalla on edelleen oikeus valita työtehtävään hakijoiden joukosta sopivin ja pätevin, kunhan työhönottomenettelyssä noudatetaan lain vaatimuksia. Tällöin vältetään myös kalliit ja aikaa vievät tuomioistuinkäsittelyt.

Pekka Paldanius
asianajaja, Tampere

puh. (03) 3123 5100
fax (03) 3123 5121

sähköposti toimisto@paldanius-makela.fi
sekä etunimi.sukunimi@paldanius-makela.fi