ETUSIVU
OSAAMISALUEET
TOIMINTATAPAMME
IHMISET
TOIMISTO
     
  15.6.09
Konkurssi ei ole rikos
 
     
  20.2.09
Yrityssaneeraus voi pelastaa yrityksen
 
     
  9.10.08
Tarkkuutta työpaikkailmoitusten laatimiseen: Työpaikkailmoitukset saattavat rikkoa yhdenvertaisuuslakia
 
     
  01.04.08
Vuokratyövoiman käyttämiseen liittyviä näkökohtia
 
     
  10.03.08
Määräaikaiset työsopimukset
 
     
     
     
     
     
 

Yrityssaneeraus voi pelastaa yrityksen

Yritysten taloudelliset ongelmat ovat taantuman aikana yhä useammin esillä julkisuudessa. Ensimmäiset merkit ongelmista ovat käsillä, kun yrityksen rahat eivät riitä erääntyneiden laskujen maksamiseen. Tällaisessa tilanteessa pankit eivät yleensä myönnä lisää lainaa, vaan saattavat monesti vaatia entisillekin luotoille lisävakuuksia. Tilanteesta voi aiheutua ongelmia myös yrityksen tavarantoimituksiin tai muihin sopimussuhteisiin. Pahimmillaan tilanne johtaa siihen, että joku velkojista käyttää perintäkeinonaan konkurssiuhkaista seitsemän päivän maksukehotusta.

Heikentynyt maksuvalmius onkin aina oire jostain sellaisesta, minkä syy tulisi selvittää. Jatkuvista maksuhäiriöistä yritys menettää luotettavuuttaan ja yrityksen taloudellisen tilan parantaminen vaikeutuu entisestään.

Yrityssaneeraus saattaa olla vaihtoehto yrityksen taloudellisen tilan selvittämiseen ja parantamiseen. Parhaimmillaan yrityssaneeraus tulee kyseeseen yrityksessä, joka on toiminut pitkään kannattavasti, mutta selkeästi nimettävät yksittäiset ja korjattavat tekijät ovat johtaneet maksuvalmiusongelmiin.

Yrityssaneeraus käytännössä

Taloudellisissa ongelmissa olevan yrityksen elinkelpoisen yritystoiminnan tervehdyttämiseksi tai sen edellytysten turvaamiseksi voidaan yrityksessä aloittaa yrityssaneerauslain mukainen saneerausmenettely. Yrityssaneeraus tarkoittaa käytännössä sitä, että yrityksen liiketoiminta tervehdytetään saneerausohjelman avulla.

Saneeraushakemus jätetään käräjäoikeudelle. Mikäli käräjäoikeus päättää aloittaa saneerausmenettelyn, se määrää samalla selvittäjän. Selvittäjän keskeisenä tehtävänä on saneerausohjelman laatiminen. Menettelyn alettua velallinen ei pääsääntöisesti saa maksaa saneerausvelkaa, eli ennen saneeraushakemuksen jättämistä syntynyttä velkaa, eikä asettaa siitä vakuutta. Velallisyrityksen tilanne rauhoitetaan menettelyn ajaksi siltäkin osin, että velalliseen ei voida kohdistaa perintä- tai ulosmittaustoimia tällaisen velan perimiseksi.

Saneerausohjelma sisältää erittelyn toimenpiteistä, joilla yrityksen toimintaa järkevöitetään (esimerkiksi henkilöstöjärjestelyt, omaisuuden realisointi ym.) sekä ehdotuksen maksuohjelmaksi eli varsinaisen velkajärjestelyn. Saneerausohjelman perusteella voidaan ennen hakemuksen jättämistä syntyneiden velkojen pääomia leikata tai niiden maksuohjelmaa ja korkoehtoja muuttaa. Saneerausohjelman hyväksymisestä tai hylkäämisestä päättävät yrityksen velkojat.

Saneerauksen aloittaminen ei poista yrityksen oikeutta päättää itse liiketoiminnastaan. Yhtiön toimiva johto käyttää näin ollen edelleen päätösvaltaa yrityksen toimintaan liittyvissä asioissa ja ainoastaan normaalista poikkeaviin toimiin vaaditaan selvittäjältä erillinen suostumus. Yrityksen kannalta merkittävää on myös se, että yrityssaneeraus ei ole erityinen peruste sopimuksen irtisanomiselle tai purkamiselle. Näin ollen esimerkiksi alihankinta- ja muut yrityksen sopimusjärjestelyt jatkuvat saneerauksen alettua entisin ehdoin.

Yrityssaneerauksella voidaan turvata elinkelpoisen yrityksen liiketoiminnan jatkuminen ja monen pk-yrityksen kohdalla myös perheen ja lähipiirin toimeentulo. Kun otetaan lisäksi huomioon, että liiketoiminnan jatkaminen mahdollistaa ainakin osin työpaikkojen säilyttämisen ja monien sopimuskumppanien toiminnan jatkumisen, ovat saneerauksen positiiviset vaikutukset parhaimmillaan merkittäviä.

Vaikka saneerausmenettelyyn pääseminen onkin suhteellisen yksinkertaista, on saneeraustoimenpiteisiin syytä paneutua huolella. Vuonna 2007 Suomen käräjäoikeuksissa käsiteltiin 341 yrityssaneeraushakemusta, joista vain noin kolmasosassa (123) vahvistettiin yritykselle saneerausohjelma.

Elinkelpoisuuden vaatimus

Olennaista saneeraukseen pääsemisessä on, että yrityksen liiketoiminta on elinkelpoista tai se on saatavissa kohtuullisessa ajassa sellaiseksi. Yrityksen tulee näin ollen saneeraushakemuksen jättämisen jälkeen tulla toimeen ns. omillaan. Kuten edellä on todettu, saneerausveloiksi luetaankin vain ne velat, jotka ovat syntyneet ennen kuin saneeraushakemus on jätetty käräjäoikeuteen. Sen jälkeen syntyneet velat yrityksen on maksettava kokonaan niiden erääntyessä.

Melko usein saneerausmenettely joudutaankin keskeyttämään, koska yritys ei ole selvinnyt näistä ns. uusista veloistaan.

Hakemus ajoissa

Kuten edellä on todettu, yrityssaneeraus on tarkoitettu vain jatkamiskelpoisen yritystoiminnan tervehdyttämiseen. Yrityksen kannattaa huomioida yrityssaneerauksen mahdollisuus jo silloin, kun yritystä uhkaa maksukyvyttömyys.

Monesti viivyttely johtaa tilanteeseen, jossa edellytyksiä yritystoiminnan saneeraamiseen ei enää ole. Valitettavan usein saneerausmenettelyyn pyritään vasta siinä vaiheessa, kun joku velkojista on jo hakemassa yritystä konkurssiin.

Aina saneerauskaan ei auta

Yrityssaneerauslain tarkoituksena ei ole estää tai lykätä konkurssia, jos yritys ei ole elinkelpoinen. Epätoivoinen saneerausyritys ei ole koskaan yrityksen tai sen omistajien etu. Ennen saneeraushakemuksen jättämistä yrittäjän onkin syytä avoimesti ja rehellisesti keskustella itsensä ja asiantuntijoiden kanssa. Tällöin on kriittisesti mietittävä, saadaanko yritys tervehdytettyä vai onko konkurssi ja yritystoiminnan lopettaminen sittenkin kaikkien kannalta järkevin ratkaisu.


Pekka Paldanius
asianajaja, Tampere



ASIANAJOTOIMISTO PALDANIUS & MÄKELÄ OY
Hämeenkatu 15 B, 33100 Tampere

puh. (03) 3123 5100
fax (03) 3123 5121

sähköposti toimisto@paldanius-makela.fi
sekä etunimi.sukunimi@paldanius-makela.fi




  Kuvassa toimistomme lakimiehet: vas. Jarkko Lehtokannas, Seppo Mäkelä, Pekka Paldanius, Riitta Sommarberg, Janne Vuorilahti.